Viimeinen kuukausi korkattu! Huhtikuuta voisi kaiken kaikkiaan kuvailla arjen asettumisella, mihin on luonnollisesti mahtunut yhtä jos toista jännitysmomenttia ja New York -hetkeä.
Pääsiäinen sujui miellyttävissä merkeissä, kun sain kevään ensimmäiset vieraat luokseni. Pitkään sitä oli odotettukin! Vieraina olivat siis äiti, isä ja Vololoo-Vompatti (a.k.a. Jaani). Oli tosi kivaa näyttää heille niin omat hoodit, tutut ruokapaikat, newyork-kaverit kuin muutenkin kokeilla matkaoppaan roolia. Vieraat jakaantuivat kahteen leiriin mielipiteissään siitä, miten amerikkalaistunut olin. Jos perheen päältä kysyttiin (nii-i, kumpis se nyt onkaan) oli Suomineito muuttunut amerikkalaiseksi kiljukurkuksi, vaikka onneksi se vastakkainen mielipidekin löytyi, jonka mukaan ihan sama tyttö sieltä New Yorkin sykkeestä löytyi. Yksi viikonlopun hauskimmista hetkistä tuli eteen näyttäessäni Kotikontua poppoolle. Residenssiin tosiaan kun ei miehiä poikaystävien muodossa huolita, sai Jaani esiintyä muiden mukana Mikko Pykäläniemenä. Täydestä meni!
Huhtikuu sai arvoisensa päätöksen niin (kuinkakohanmonennen) synttärijuhlien sekä wappurientojen merkeissä. Niin sitä varmaan alakaa ikää tosiaan tulla, kun synttäreitä vietettiin hyvin rauhallisissa merkeissä hieman viiniä maistellen sekä herkkuja ja eRitTäiN hyvää kakkua syöden. Namnam! Ei sitä vaan ole Red Velvet Cakea parempaa. Onneksi ikä ei kuitenkaan vielä naamavärkissä näy, sillä papereita kysytään edelleen kaupan kassalta lähtien… Wappupäivä taas koostui luonnollisesti piknikistä Central Parkissa ja johan oli piknik! Suomalaisella jööllä päätettiin oikeen porukalla näyttää miten homma hoidetaan, mikä johtikin siihen, että meidät heitettiin ulos koko puistosta!
Että eipä muuta kun Toukokuun kujeisiin. Edessä on lämpimämpää säätä, lisää rientoja, lisää shOpPausTa ja kaiken muun lomassa ahkeraa työskentelyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti